Nunatta karsiata akiliisinnaassusia

2017-imi marsimi Nunatta karsia 1.535,6 mio. kr.-inik akiliisinnaassuseqarpoq 2016-imi decembarimut sanilliullugu 177,0 mio. kr.-inik annertuneruvoq. 2016-imi marsimut sanilliullugu nunatta karsiata 2017-imi marsimi akiliisinnaassusaa 224,8 mio. kr.-inik annertuneruvoq, procentinngorlugu 17,1-iulluni.   

 

Titartagaq 8. Nunatta karsiata akiliisinnaassusia

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/konlik

 

2016-imi akiliisinnaassuseq agguaqatigiissillugu qaffassimavoq 1.398,5 mio. kr.-iusimagami, 2015-imi 1.231,1 mio. kr.-iusimasoq.

 

Tabel 9. Nunatta karsiata akiliisinnaassusia imarisaanut qaammatinullu immikkoortillugit

 

Katillugit

Bankimi uninngasuutit

Obligationit

 

Mio. kr.

2016 marsi ..............

1.310,8

747,8

563,0

2016 juuni ..............

1.544,7

677,7

867,0

2016 septembari..........

1.317,3

449,3

868,0

2016 decembari ..........

1.358,6

508,3

850,2

2017 marsi.............

1.535,6

684,5

851,1

 

Allannguut pct.-inngorlugu ukiup siuliani piffissamut tassunga sanilliullugu

2017 marts.............

17,1

-8,5

51,2

 

Allannguut pct.-inngorlugu piffissap siulianut sanilliullugu

2017 marts.............

13,0

34,7

0,1

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/konlik

 

Nunatta karsiata akiliisinnaassusiata, nunatta karsiata aningaasanik atuinerata allanngorarnera, takutippaa. Akiliisinnaassutsip annertussusaanut ilaapput 2017-imi marsimi 548 mio. kr.-iusut nunatta karsiata atugai. Akiliisinnaassusermut ilaapput aningaaserivinniitsitat, karsimiittut ilanngullugit aamma obligationini aningaasaatit. Aningaasaqarnermut Inatsimmi akiliisinnaassutsip minnerpaaffissaattut anguniagassaq aalajangiussaavoq, nunatta karsiata akiitsuisa 10 pct.-eralugu.